Geologiaa

Jääkaudella Kurjenkylää peitti pari kilometriä paksu jäätikkö. Jäätikkö vyöryi hitaasti luoteesta kaakkoon, eli karkeasti ottaen Peräseinäjoelta tulevan maantien suuntaisesti. Jäätikön mukana kulkeutui kiviainesta, joka jyrsi ja hioi kallioperää. Tätä kesti lähes satatuhatta vuotta.

Noin kymmenen tuhatta vuotta sitten ilmasto lämpeni ja jäätikkö suli pois. Jäätikkö oli painanut maan kuorta lommolle, minkä seurauksena meri peitti nyt suurimman osan eteläistä Suomea. Kurjenkylässä vain korkeimmat maastonkohdat Ahonperän, Leppäsen ja Koivujärven tienoilla olivat kuivilla, saarina meressä.

Kurjenkylässä rantaviiva oli nykyisten karttojen 180 metrin korkeuskäyrän vaiheilla. Kurjenjärven tienoot olivat tuolloin noin viidenkymmenen metrin syvyydessä. Muinaisesta rannasta on jäänteenä louhikkoja ja töyräitä, ja rannan yläpuolinen alue on kasvustoltaan tuuheampaa kuin alapuolinen aaltojen huuhtoma alue. Korkeimpina saarina seudulla kohosivat Maatianvuori ja Hyypänkukkula. Yli 180 metrin korkeudessa olevat alueet on esitetty oheisessa karttakuvassa.

Jäätikön painosta vapauduttuaan maan kuori alkoi hitaasti kohota kohti alkuperäistä tasoaan. Tämä yhä jatkuva maankohoaminen on nostanut maaperää merestä ja siirtänyt rannikon kauas länteen. Kurjenkylä on nykyisin syvällä sisämaassa.

Pyyntiväestöä

Suomessa on asuttu jääkauden päättymisestä saakka. Kenties jo varhaiset hylkeenpyytäjät rantautuivat muinaisessa Kurjenkylän saaristossa. Kansanperinne puolestaan kertoo eteläisessä Suomessa asuneista lappalaisista. Kurjenkylän muinaisten asukkaiden jäljiltä on löydetty kaksi kivikautista työkalua - toinen Kurjenjoesta ja toinen Kurjenjärven eteläpään lähistöltä.

Maatalousväestöä

Maatalous kehittyi Lähi-idässä noin kymmenen tuhatta vuotta sitten. Useimmat viljakasvit ja kotieläimet ovat sieltä lähtöisin. Suomeen elinkeino saapui 4000-5000 vuotta sitten. Täällä maatalous levisi vaiheittain alkaen viljavimmista ja helpoiten muokattavista pehmeän saven maista ja siirtyen menetelmien kehittyessä yhä vaativimmille maille ja ilmastovyöhykkeille - aikanaan myös Kurjenkylään. Suomessa maataloutta täydennettiin ahkeralla eränkäynnillä.

1500-luvulle tultaessa Kurjenkylää lähimmät maatalousyhteisöt sijaitsivat Kyrösjärvellä (Kyrö eli Hämeenkyrö) sekä Kyrönjoen lakeuksilla (Pohjankyrö). Kurjenkylä on saattanut kuulua näiden väestöjen erämaihin. Esimerkkinä mainittakoon, että 1700-luvulla tiedetään eräällä Ilmajoen talolla olleen kalastusoikeuden Seinäjärvellä.