Vanhoja kulkureittejä

Yleistä

Jo ennen varsinaisten tieyhteyksien rakentamista on Kurjenkylästä kuljettu maailmalle. Tärkeimpiä kohteita ovat olleet Ilmajoen ja Virtain kirkot sekä kaupungit ja markkinapaikat.

Varhaisimpien kulkureittien sijaintia voi arvailla myöhemmän tiestön perusteella. Esimerkiksi valtion talvitie on varmaankin seurannut Virtain ja Ilmajoen suuntiin johtaneiden kirkkopolkujen reittejä, jotta uutta väylää olisi tarvinnut raivata mahdollisimman vähän. Vastaavasti talvitien korvannut Peräseinäjoen maantie on pyritty sijoittamaan vanhan talvitien uralle. Jopa valtatie 23 on rakennettu osittain vanhan maantien päälle.

Ilmajoen suunta

Varhaisin kulkureitti Ilmajoen kirkkoon ei ole tiedossa. Matkaa on voitu tehdä polkuja pitkin, jokilatvojen - Seinäjoki tai Kihniänjoki - perkaamatonta kivikkoista uomaa veneellä sauvoen, tai näiden yhdistelmänä. Reitin linjaus on saattanut ajan oloon muuttua, mikäli alueen myöhempi uudisasutus on raivannut itselleen uusia käyttökelpoisia väyliä. Peräseinäjoen maantie sopisi olemaan tämän vanhan kirkkopolun jatkumoa.

Virtain suunta

Kulkureitti Virtain kirkolle on pääpiirteissään tiedossa. Reitti alkoi kylän kaakkoislaidalta ja kierteli kankaita pitkin Härköslahdelle, josta loppumatka soudettiin kirkkoveneellä. Eräässä 1760-luvun karttapiirroksessa näkyy polun alkuosa Leppäsmäeltä Koivujärven itäpuolelle.

Leppäsmäeltä kirkkotie on jatkunut varmaankin suunnilleen siinä, missä nyt on vanha maantie tai sen korvannut valtatie. Tien linjaus huomioiden voidaan arvata, että polun ensimmäisenä etappina on ollut Vermasjärvi, ja että järven eteläinen selkä on ylitetty soutamalla. Järven takaa onkin melko lyhyt taival kirkkoveneiden valkamaan Härköslahden pohjukkaan.

Vastaavasti maantielle Herraseen on päästy alkumatkaltaan samaa reittiä, mutta nyt vain on ylitetty Vermasjärven pohjoiset selät. Tälle reitille asettui myös myöhempi valtion talvitie. Järven ja Herrasen välillä tiedetäänkin olleen kulku-uran jo ennen valtion talvitien rakentamista.

Seinäjärven itäpuoli

Kurjenkylään kuuluneella Seinäjärven itäpuolisella asutuksella oli oma kulkuväylänsä. Se yhtyi edellä esitettyyn Leppäsmäestä tulevaan reittiin Vermasjärven tuntumassa. 1900-luvun alkupuolella väylä oli kuljettavissa hevoskärryillä, ja se tunnettiin nimellä Luodestie (eli Nesteentie). Sittemmin kulku siirtyi Äijännevan teille, ja nykyisin tämä reitti on käytössä enää pätkittäin.

Kulkeminen kirkkoteillä

Kulkeminen kirkkoteillä on riippunut vuodenajasta. Kesäisin on kävelty ja soudettu. Kutakin vesistöä varten on täytynyt olla eri vene. Pienemmät veneet ovat saattaneet olla talokohtaisia, mutta varsinainen kirkkovene on ollut kylän tai sen osan yhteinen. Talvisin on kuljettu kävellen tai hiihtäen ja sopivalla kelillä kaiketi myös rekipelillä. Viimeistään valtion talvitien valmistuttua reitti on ollut läpi talven aurattuna. Kelirikon aikaan ehkei matkattu lainkaan.

Näsijärven vesireitti

Härkösen valkamassa sijainneella kirkkoveneellä on päästy paitsi kirkkoon, niin myös Tampereen seudulla järjestetyille markkinoille. Soutumatka Virroilta Näsijärven eteläpäähän kesti arviolta 1-2 päivää.


Muinaisia eräpolkuja

Vieläkin varhaisempia kulkureittejä voidaan utuisasti hapuilla.

Vanhoja eräpolkuja on saattanut tulla Kurjenkylän kalaisille järville jo kivikaudelta saakka. Ilmajoen vanhin kirkkotie saattaisi hyvinkin olla jokivesistön latvajärville tulleen ikivanhan eräreitin perua.

Tiedetään myös, että eräkaudella Patalanmajan (Patalammin majan) erämaa ulottui vesireitiltä vedenjakajalle. Niinpä vesireitiltä on täytynyt olla kulkuyhteys Kurjenkylän laitamille saakka. Luonteva reitti kulkisi Vaskuunjärvelle, jossa nimistöstä päätellen on ollut sielläkin erämaja, ja jatkuisi soutaen järven pohjoispäähän ja sieltä polkua pitkin vedenjakajan tuntumaan. Nykyinen kylätie Kurjenkylästä Vaskuunjärven pohjoispään sivuitse Koroon sopisi olemaan tämän uumoillun eräreitin jatkumoa.

Kenties jopa Virtain kappeliin on kuljettu aluksi Vaskuun kautta. Sen sijaan Vermasjärven suuntaan johtavasta kirkkopolusta on vaikeampi arvailla, onko sillä ollut eräkautista edeltäjää, vai onko Kurjenkylän väki sen vartavasten itselleen uudeksi kirkkotieksi raivannut.